Joulusaarna

Joulu herättää tunteita. Raavas mieskin herkistyy joulunaikana.

Joulu koskettaa meitä. Yhtä yhdellä tavalla, toista toisella. Joulu tulee jokaisen luokse. Kukaan yhteiskunnassamme ei voi täysin väistää joulun aikaa.

Mutta millainen on ihmisen joulu 2011 Suomen maassa?
On monta joulua, tuskinpa yhtään samanlaista. Ihanteita riittää ja idylliä toivotaan. Yhdellä painottuu kaupallinen joulu. On paineita ostaa paljon lahjoja. Arvokkaitakin.

Visa vinkuu ja MasterCard laulaa. Toinen tavoittelee joulun idylliä eräiden naistenlehtien tyyliin. Olisi hyvä olla idyllinen sukujuhla, mielellään vanhassa puutalossa, jopa kartanossa. Kaikki jouluruuat tulisi luonnollisesti tehdä
itse vaikka siihen menisi useita päiviä. Kaikki astiat ja servetit ynnä muut koristeet sävy sävyyn stailattuna. Koko iso suku onnellisesti yhdessä kuusen ympärillä. Tunnelma olisi lähes satumaisen idyllinen.

Kuitenkaan monen talous ei juuri lahjojen ostoa kestä. Ihanteellinen joulu-
idyllikin saattaa tuntua monesta ahdistavalta vaatimukselta: niin kaukana omasta elämästä.

Tuhansia vuosia vanha jouluprofetia Jesajan kirjasta kiteyttää useiden karun todellisuuden: "Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa loistaa kirkkaus." Miten karulla mutta osuvalla tavalla nämä vanhat sanat kuvaavat monen suomalaisen elämää.

Pimeää on muuallakin kuin ulkona iltaisin. Joku kokee olevansa yksinäisyy-
den pimeydessä. Toinen tuntee ahdistusta tulevaisuutensa suhteen. Kolmatta rasittaa taloudellinen ahdinko. Neljättä vaivaa sairauden kivut. Viides kokee kuin lyhistyvänsä syntiensä taakkojen alle.

Voiko joulun sanomakaan auttaa? Jesajan profetia kuitenkin lupaa, että "kansa joka pimeydessä vaeltaa näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa loistaa kirkkaus:"

ENKELIN SAARNA

Nostan jouluevankeliumista esiin kaksi kohtaa. Niihin on käärittynä ja kapaloituna joulun varsinainen sanoma! Ensimmäiseksi enkelien saarna.

Evankeliumin mukaan paimenet, nuo tavalliset työmiehet, saivat kokea tavattomia. Kun he vartioivat ulkona yöllä lammmaslaumaansa alkaa tapahtua. Nimittäin "Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli ja Herran kirkkaus ympäröi heidät."

Miten tuollaiseen voi suhtautua? Tai paremminkin mitä pieni ja syntinen ihminen kokee, kun suuri ja pyhä Jumala noin ilmestyy? Mitä sinä kokisit?
Paimenten yötyö keskeytyy, Enkelin ilmestyessä. Herran kirkkaus ympäröi heidät. Miten tämä vaikutti paimeniin? Kokivatko he heti iloa?

Ei, päinvastoin. Raamattu kertoo, että "pelko valtasi paimenet." Luulen, että meissäkin olisi pelko nostanut päätään, jos olisimme joutuneet tuohon valokeilaan. Pelko johtuu ihmisen pienuuden kokemuksesta suuren Jumalan edessä. Kirkkaus paljastaa totuuden meistä, sen kurjemman puolen:
Synnin eli epäuskon, rakkaudettomuuden, pahat teot, ilkeät ajatukset ja laiminlyönnit.

Mutta juuri synkkää taustaa vasten alkaa armon valo kajastamaan.
Nimittäin nyt enkeli alkaa saarnata! Kuule, enkelin hyvä saarna! "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra."

Varmasti enkeli huomasi paimenten pelon ja alkoi välittömästi lohduttamaan "Älkää pelätkö". Nyt alkaa toivo nostaa päätään. Sitten enkeli ilmoitti Vapahtajan syntymän. Tässä on ihmeellinen joulun sanoma: Jumala on astunut taivaasta alas. Hän, jonka kautta koko universumi on luotu on tullut ihmiseksi. Yhdeksi meistä. Neitsyt tuli raskaaksi. Sana tuli lihaksi.Jumalan toinen persoona on omaksui ihmisluonnon.

Kirkkomme Katekismus sanoo Jumalan pojan tehtävästä: "Jeesus Kristus on elämällään, kuolemallaan ja ylösnousemisellaan kukistanut synnin, kuoleman ja Perkeleen vallan. Ne eivät voi enää pitää meitä ominaan. Usko Kristukseen siirtää meidät Saatanan kahleista Jumalan valtakunnan vapauteen."" Taivas on auki. Se on auki siellä missä Betlehemin lapsi on. Kaikkia kutsutaan, kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on.

Tiedätkö, että sinut on nimeltä kutsuttu elämään Kristuksen yhteydessä.
Silloin kun sinut kastettiin, silloin sinut nimeltä kutsuttiin ja otettiin Jumalan omaksi. Jokainen, joka Kristuksen tuomaa anteeksiantamusta tarvitsee, saa sen ylenpalttisesti.

Joulun sanoma on: Kristus on meidän, sinun ja minun Vapahtaja. Oletpa tehnyt mitä tahansa, sotkeutunut synnin solmuihin, vajonnut kauhun kuiluihin, niin enkelin sanat kuuluvat sinulle: "Älä pelkää". Annathan Kristuksen olla Vapahtajasi. Jumala rakastaa sinua. Sinulla on tulevaisuus ja toivo. Armo kuuluu sulle juuri!

TAIVAALLISEN SOTAJOUKON LAULU

Toinen kohta, jonka nostan evankeliumista esiin on taivaallisen sotajoukun ylistyslaulu. Kun enkeli on ilmoittanut Vapahtajan syntymän, ilmestyi paikalle "taivaallinen sotajoukko, joka alkoi ylistää Jumalaa sanoen:
"Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa."

Kolme asiaa kuuluvat tässä yhteen: Kunnia on Jumalan, ihmisillä rauha ja Jumala rakastaa ihmisiä.

Taivaallinen sotajoukko ei puhu turhia vaan ilmoittaa ihanan ilosanoman. Kristittyinä mekin annamme Jumalalle kunnian. Ihmeellinen on hänen kunniansa kun se käytkeytyy heikkouteen, pienuuteen ja vähäisyyteen, ei löydä tilaa majapaikasta vaan asettuu eläinten seimeen.

Hän ei etsi valtaa ja loistoa, vaikka on itse niitä täynnä. Ihmeellinen on hänen antamansa rauhakin. Jumala yksin rakentaa rauhan Jeesuksen kärsimyksellä, itsensä ja meidän välille. Hän lahjoittaa rauhansa ilmaiseksi, ilman ehtoja, jokaiselle, joka häneen turvautuu. Vaikka meidän elämämme olisi muuten miten rauhatonta, on meillä kuitenkin Jumalan antama rauha kaiken rauhattomuuden keskellä. Jumalan rauha ylittää ymmärryksen. Valo voittaa pimeyden. Toivo epätoivon.

Enkelit sanoivat suoraan, että "ihmisillä, joita hän rakastaa." Miten vaikeaa tuo rakkaus tässä maailmassa ja meidän ihmisten elämässä usein onkin. Kuinka lohdullinen enkelikuoron viesti onkaan: se ei erottele. Sen rakkaus kattaa kaikki ihmiset.

Jumalan rakkaus ei kuitenkaan ole vain yleistä vaan myös erityistä. Hän kohtaa meidät persoonina, kutsuu meidät nimeltä matkalle. Matkalle kohti taivaan kotia. Päivä vain ja hetki kerrallansa saamme matkaa tehdä.

LOPUKSI

Moni muistaa vanhan raamatunkäännöksen sanat: "ihmisillä, joita kohtaanhänellä on hyvä tahto." Jouluevankeiumin sanoma on rikas. Niin rikas, että se tee hengellisesti köyhät rikkaiksi.

Jumalan hyvä tahto meitä kohtaan, saa meissä aikaan hyvää tahtoa toisiamme kohtaan. Jumalan rakkaus, koskettaa sisintämme ja saa aikaan rakkautta toisiamme kohtaan. Jumalan antama rauha, tekee meistä rauhantekijöitä. Aamen.